Tilannekartoitusta

Äkkiä elämä asettuu raiteilleen, kun ei jaksa tehdä mitään uutta. Siispä hieman tilannekartoitusta ja paljon toistoa.

Töissä pärjään. Teen perusjuttuja itsenäisesti. Verinäytteen otin (en itsenäisesti). Ensimmäisen kerta muualla kuin koulussa. Yksinkertaistahan se on, vielä kun apuri ojentelee putkia ja suoni pullottaa ja pulppuaa. Veikkaan vaan, että potilaan mielestä ulkomaalainen opiskelija sähkövispilän lailla tärisenive käsineen ei ole ihanteellinen näytteenottaja.

Kaupungillakin pärjään. Osaan kysyä: "anteeksi, missä on ... ?". Vastauksenkin usein ymmärrän, vielä kun käsiviitonta on apuna. Osaan myös tilata viinilasillisen (Verre de vin ... ), oluen (une bière) ja kokiksen. Viinilasillista ja olutta tilatessa minua ei aina ymmärretä ensimmäisellä kerralla, koska en vaan kykene tähän perrrskeleen rrranskalaiseen ärrrrrään. Ärrrrrräkyvyttömyys invalidisoi kaikkia lauseitani ja saa minut pelkäämään puhumista.

Muuten, onneksi olutta voi tilata myös sanalla "demi", puolikas (2,5dl). Niitä voi tilata kaksi, jos haluaa tuopillisen. Tämän verran kielitaitoni on kehittynyt. Onneksi olen lukenut pitkän matematiikankin (en tosin hyvällä menestyksellä). Ja ennen kaikkea lääkematematiikkaa.

Ymmärrän lyhyitä lauseita, jos tiedän mitä asia koskee. Muuten en. Väsy iskee vieläkin, kun kuuntelen pitkään ihmisten keskustelua.

Ruoka-aineista. Nämä ovat muutoksia omassa ruokavaliossani, mutta ehkä jollain tavalla derivoituna (matematiikkateemalla mennään, vaikka d-sanan merkitystä en tiedäkään) ne kuvastavat myös lievästi ranskalaista ruoka-aineistoa. Eli miinukset ovat vähenemistä ja plussat lisenemistä. määrässä, eivät kuvasta välttämättä mieltymyksiä.

margariini ---/voi+++
olut -/ viini ++
karkki --/leivokset ++

peruna --/pavut & selleri (HYI, mutta silti) ++
suodatinkahvi ---/ murukahvi ++, espresso +

eines -- /ravintola ++

maito--
mehu--

Selitykseks siis:
Täällä ei kukaan käytä margariinia.

Viiniolutta ei tarvinne selittää.

Leivoksia hotkitaan, tai minä ainakin. Yleensä croissant tai pain au chocolat, eli suklaatäytteinen voilehtitaikinaleivos.

Perunaa täällä olis ja kai sitä syödäänkin. Mutta miksi täällä syödään selleriä, en tiedä.

Töissä juodaan murukahvia. Ei mitään herkkua. Ravintolassa/kahvilassa kahvia tilatessa pitäisi muistaa sanoa se maito tai cappucino. Muuten tulee sellasta ärjympää, jota vahingossa olen ottanut. Kahvinkeitintä kaipaan.

Einesruokien valikoimaa en edes tarkasti tiedä. Huoneessa ei ole mikroa enkä jaksa käydä tuossa viiden metrin päässä kerroksen keittiössä jotain lorttanapitsaa tai vastaavaa lämmittämässä. Pari valmiskolmioleipää olen tosin ostanut.

Maitoa ei kauheasti juoda. Itse olen ostanut pari muovipullollista. Onhan se sellaista erikoista litkua suomalaiseen makuun, mutta mulle kelpaa jotensakinkutensakin.

Mehua ei vaan oo tullut juotua.

Matematiikasta vielä: Radiosta kuului äsken Britney Spearsin 3.


Lisään äksäksi yhtälöön vielä sen, että kahvinkeittimen lisäksi kaipaan välillä myös teitä perhe ja ystävät!